Pietari Brahe perusti Weckelax Nystadin vuonna 1653.  Tuolloin kaupungille myönnettiin oikeudet käydä ulkomaankauppaa. Kaupungin tuhouduttua Suuressa Pohjan sodassa se rakennettiin 1720-luvulla uudelleen ympyräkaavaiseksi ja sai nimen Fredrikshamn Ruotsin kuninkaan Fredrik I:n mukaan. Ruotsi alkoi linnoittaa itäistä rajaansa Venäjää vastaan, jolloin Haminasta tuli linnoituskaupunki.

Haminan linnoituksen toteutti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen 1720-luvulla. Linnoituksen ja kaupungin esikuvana on italialainen, tähdenmuotoinen renessanssiajan linnoitus 1500-luvulta. Vallimuurien ulospäin työntyvät kulmat muodostavat kuusi Suomen sen ajan linnoitettujen kaupunkien mukaan nimettyä bastionia: Helsingin, Haminan, Savonlinnan, Lappeenrannan, Hämeenlinnan ja Turun bastionit.

Tähtilinnoitus sulkee sisäänsä vanhan ympyräkeskustan, jonka kahdeksan sädekatua lähtevät Raatihuoneentorilta. Kaksi poikkikatua, Isoympyräkatu ja Pikkuympyräkatu, kulkevat linnoituksen muotoa seuraten kehässä.

Ruotsalaiset toteuttivat linnoittamisen vain hiekkavallituksina. Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä 1740-luvulla, jolloin Haminassa alkoi venäläinen, niin sanottu Vanhan Suomen aika. 1800-luvun alussa linnoituksen koillissivulle valmistuivat uudenaikaisen linnoitustaidon mukaan rakennetut Keskusbastioni (karttakohde 7) ja kaponieeri-varustukset, jotka saivat nimikseen Puolikuu 1 ja 2. Haminan linnoitus menetti sotilaallisen merkityksensä jo Haminan rauhan solmimisen jälkeen 1809 ja vuosisadan lopulla osa linnoituslaitteista, muun muassa nykyisen Kauppatorin paikalla sijainnut Helsingin bastioni, purettiin.

Kansainvälisestikin harvinainen ympyräkaupunki vallituksineen ja asemakaavoineen on lukuisista 1800-luvun tulipaloista huolimatta säilynyt hyvin. Kaupungin sotilaallinen perinne on jatkunut ensin 1800-luvulla Keisarillisessa Suomen Kadettikoulussa ja 1900-luvulla Reserviupseerikoulussa (karttakohde 10).

Linnoituksen Keskusbastioniin rakennettiin vuonna 1998 tapahtuma-areena Hamina Bastioni. Se saa kesäisin ylleen Euroopan suurimman telttakatoksen. Katsomoon mahtuu tuhansia tapahtumakävijöitä.  Bastionipihaa kiertävät 58 kasemattiholvia on entistetty ja varustettu nykyajan tekniikalla.

Ennen Suomen itsenäisyyttä Haminaan ja linnoituksen vaiheisiin ovat
vaikuttaneet Ruotsin ja Venäjän väliset sodat ja rauhat.

• 1700–21 Suuri Pohjan sota, Isoviha (miehitysaika 1713–21), Uudenkaupungin rauha 1721
• 1741–43 Hattujen sota, Pikkuviha, Turun rauha 1743
• 1808–09 Suomen sota, Haminan rauha 1809